Imatran Linnankosken aurinkovoimalahankkeeseen liittyvän tiedotustilaisuuden yhteenveto on valmistunut.
Suunnittelualueella on voimassa maakuntakaava, joka on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, ja jonka läpi on merkitty kulkemaan liikenteen ja logistiikan kehittämisen alue. Laadittavana on ollut uusi yleiskaava “Kokoaan suurempi Imatra 2040”. Aiempaa asemakaavaa ei ole ollut entuudestaan voimassa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Imatran kaupungin omistuksessa ja vuokrattuna viljelykäyttöön. Vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2023, ja edellisä vuonna vain osa alueesta on ollut aktiivisessa viljelykäytössä. Alueen keskellä sijaitsee myös vanha asuinrakennus, joka ei ole kuitenkaan ollut asuinkäytössä.
Kaupunkirakenteen kehitystä voidaan tarkastella kartta-aineistosta. Jo vuoden 1898 Pitäjänkartalla erottuu selkeästi rautatie. Muu alue on ollut peltoa ja niittyä. Vuoden 1948 ilmakuvan mukaan peltoalue on laajentunut laidunniitylle, mutta vuoden 1983 peruskartalla peltoalue on selvästi pienentynyt pientaloalueen vaikutuksesta. Suunnittelualueen peltomaisema ei ole maakuntakaavassa luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kaupunkiympäristöksi (RKY).
Viljelykäytöstä poistuneelle peltoalueelle on kehittynyt lehtipuuvaltaista lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Alueella kasvaa raitaa, koivua, haapaa, kieloja, puolukkaa, metsäkurjenpolvea ja koko maassa rauhoitetun lehtoneidon vaipan esiintymiä sekä silmälläpidettäväksi luokiteltua kelta-apilaa.
Alueella mahdollisesti pesivät lintulajit on kartoitettu maastokäynneillä. Alue voi soveltua tervapääskyn, viherpeipon, haapanan, haarapääskyn, pensastaskun, harakan, kiurun, kuovin, närhin, pensaskertun, punajalkaviklon, punavarpusen, ruokokerttusen, taivaanvuohen, västäräkin, ampuhaukan, harmaapäätikan, laulujoutsenen, pikkulepinkäisen ja ruisrääkän pesimäalueeksi. Alueen tyypillinen pesimälinnusto koostuu kuitenkin avomaille ja lehtomaisten metsien lajeista.
Levähdys- ja ruokailualueena alue soveltuu heinäkurpalle, suokukolle, tunturikyyhkylle, lapinkirviselle, piekanalle, harmaalokille, naurulokille, hiirihaukalle, pulmuselle, muuttohaukalle, sinisuohaukalle, valkoselkätikalle, järripeipolle, kanahaukalle, lapinsirkulle, pikkutyllille, kangaskiurulle, heinäkurpalle, suokukolle, kapustarinnalle, kurjelle, merikotkalle, ruskosuohaukalle, sinirinnalle, valkoposkihanhelle, kangaskiurulle, muuttohaukalle, sinisuohaukalle, valkoselkätikalle, keltavästäräkille ja pohjansirkulle.
Suunnittelualue ei ole BirdLife Internationalin määritelmän mukainen kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA), eikä Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen määritelmän mukainen kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA). Alue ei myöskään ole maakunnallisesti tärkeä lintualue, MAALI-hankkeen mukaisia alueita ovat Imatralla Immalanjärvi, Kymälahti-Saunasuon peltoalueet ja vesilinnuston osalta Vuoksi.
Pohjavesi on paikoin lähellä maanpintaa. Vanhan kaivon lisäksi alueella on useita lähteitä, joista osa on salaojitettuja, kausikuivia, jopa luonnontilaisia.
Etelä-Karjalan museon antaman lausunnon mukaan alueella ei ole muinaisjäännöksiin viittaavia löytöjä. Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee muualla, nykyisen Veteraanipuiston paikalla.
Hulevesiä johdetaan pelto-ojia pitkin suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevaan hulevesialtaaseen, josta ne pumpataan Fortum Power and Heatin toimesta edelleen Vuokseen. Tilanne on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana vakaa ja tarvittaessa hulevesien imeytysallasta voidaan laajentaa.
Suunnitelmat täsmentyvät hankkeen edetessä.
Arkkitehti Kaija Maunula (SAFA) esitteli Linnakosken aurinkopuiston asemakaavan sekä siihen liittyvät lähtötiedot ja selvitykset Imatralla pidetyssä hankkeen tiedotustilaisuudessa 15.2.2023.