Joroisille kaavaillun aurinkovoimalahankkeen tiedotustilaisuuden materiaalit ovat valmistuneet. Kunnanvirastolla järjestetyssä tapahtumassa nähtiin ennätysyleisö seuraamassa aurinkovoimalan yleiskaavaluonnoksen ja aurinkopuistohankkeen esittelyä.
Arkkitehti Kaija Maunula (SAFA) esitteli kaavaluonnoksen ja siihen liittyvät lähtötiedot sekä selvitykset. Joroisten kunnassa on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Pohjois-Savon maakuntakaavan toinen vaihe on parhaillaan laadittavana. Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa, mutta sen välittömässä läheisyydessä on 20.2.2009 hyväksytty Maavesi-Sysmä-Paro -vesistöalueiden rantayleiskaava.
Hankealueesta on aiemmin laadittu useita selvityksiä, jotka ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan edelleen paikkansa pitäviä, koska alueen luonto ja ympäristö eivät ole olennaisesti muuttuneet selvitysten teon jälkeen.
Suunnittelutyö on pohjautunut kuuteen selvitykseen: Vapo Oy:n Tervajoensuon kasvillisuusselvitys (Ramboll Oy 30.9.2010), Vapo Oy:n Tervajoensuon linnustoselvitys (Ramboll Oy 15.10.2010), Tervajoensuon turvetuotantoalueen vaikutusalueen viitasammakkoselvitys (TOIMI elokuu 2012),
Tervajoensuon suunnitellun turvetuotantoalueen viitasammakkokartoitus (TOIMI, elokuu 2013), 3Flash Finland Oy:n Tervajoensuo, Joroinen / Suunnitellun aurinkosähkövoimalan ympäristövaikutukset (Envineer 7.12.2022) ja 3Flash Finland Oy:n Laskelmat aurinkovoimala-alueen sadannasta, haihdunnasta ja valunnasta (Envineer, 10.1.2023). Hankekehityksen käytettävissä on myös Joroisten kunnan ja Pelastakaa Sysmäjärvi ry:n paikallistuntemus ja osaaminen.
Kaavaluonnosta laadittaessa on kiinnitetty huomiota hankealueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maaperä on GTK:n vuonna 1979 tekemän selvityksen perusteella turvetta, jonka paksuus on keskimääräin 3,4 m ja sen alapuolinen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ja paikoitellen hiekkaa.
Hankealue kokonaan ojitettu, jonka seurauksena näkyvä maan pinta on kuivunut rahkasammalpeitteisiksi turvekankaiksi. Alkuperäistä kasvillisuutta ei ole poislukien muutamia pieniä laikkuja. Puuston päälajina on mänty, kasvutavaltaan heiveröistä ja taloudellisesti lähes tuottamatonta pois lukien muutamia saarekkeita. Alueella ei tiedetä esiintyvän suojeltavia kasvilajeja.
Hankealue ei kuulu BirdLife Suomen kartoittamiin maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin (MAALI).
Metsäisen ympäristön elinvoimaisia ja laajalle levinneitä lintulajeja esiintyy runsaasti.
Alueelta puuttuu avosoilla tyypillisesti pesivät kahlaaja- ja varpuslinnut, pesivistä lajeista merkittävimmät ovat metso ja teeri.
Viitasammakkojen esiintyvyyttä on selvitetty vuosina 2012 ja 2013. Lisääntymisalue on Lahnalahden pohjukassa Etelälammesta laskevan uoman ja Tervajoen suun välisellä alueella. Hankealueelta niitä ei vuonna 2013 laaditun selvityksen mukaan esiinny. Itä-Suomen AVI:n päätöksen 51/2013/1 (Ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa) mukaan alue ei ole sukeltajakuoriaisten elinympäristö, koska kuoriaisista ei saatu havaintoja.
Hankealueella ei ole Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Lähimmät muinaisjäännöskohteet sijaitsevat lähellä Sysmä-järven Lahnalahden pohjukkaa Lahnalahdentien varressa m. 1 km päässä suunnittelualueelta etelään.
Kohteet ovat kalkkimiiluja, historiallisia työ- ja valmistuspaikkoja.
Hankealueelta pohjoiseen n. 300-400 m päässä hankealueen rajasta sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta. Kohteet ovat myös historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikkoja, hiilimiilu ja kuoppamiilu.
Selvitykset täydentyvät hankkeen edetessä.